Multitest-testisarja, liuskatestit

Muita ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi kalojen ruokinta, valo, sadeveden happamuus ja vesijohtoveden arvot. Usein kyllä päästään hyvään biologiseen tasapainoon, mutta puutarha-altaat ja akvaariot ovat ihmisten perustamia. Jos vesitilavuus on suhteellisen pieni, ei ole ihme, jos jotain menee vikaan.

 

Osa kasveista ja kaloista on hyvin herkkiä vedenlaadun muutoksille. Siksi sinun on joskus tultava avuksi. Säännöllinen testaus säästää aikaa ja rahaa. Se auttaa sinua pitämään altaasi hyvässä kunnossa, jolloin saat siitä myös enemmän iloa. Kun testaat vettä säännöllisesti, pääset myös korjaamaan mahdollisia virheitä hyvissä ajoin, ennen kuin kaloissa ja kasveissa alkaa näkyä sairastumisen merkkejä.

 

Hyvä vedenlaatu merkitsee terveitä kasveja ja kaloja.

 

Hyvä vedenlaatu on kaloillesi ja kasveillesi hyvin tärkeää. Tämä testisarja mittaa viittä vesiarvoa, joita puutarha-altaan tai akvaarion omistajan on erittäin tärkeä seurata: pH (happamuus), KH (karbonaattikovuus), GH (kokonaiskovuus), NO2 (nitriitti) ja NO3 (nitraatti). On hyvä ymmärtää, mitä nämä arvot merkitsevät, niin että voit korjata tilanteen nopeasti, jos jokin menee vikaan.

 

Alla käymme läpi sitä, mitä voidaan mitata ja miten mittaustuloksia tulkitaan. Tietoa on paljon, mutta se on hyvin tärkeää. Sivu on hyvä tulostaa ja pitää käsillä testisarjaa käytettäessä.

 

 

Näin käytät testiliuskoja

• Ota putkilosta kuivin käsin yksi testiliuska. Sulje putkilo heti, etteivät muut liuskat pilaannu. Älä koske sormin liuskan eri testialueisiin.

• Kasta liuska nopeasti (alle 1 sekunti) altaan tai akvaarion veteen. Kaikkien testialueiden on käytävä vedessä.

• Ravista vesi liuskasta nopealla nykäyksellä.

• Odota 60 sekuntia, niin että vesi ehtii imeytyä testialueisiin.

• Vertaa testiliuskan värejä putkilon väriskaalaan.

• Kirjoita muistiin testitulokset ja muut oleelliset tiedot (päivämäärä, kellonaika, veden lämpö jne). Puutarha-altaan lämpömittari.

• Jos tarpeen, paranna veden laatua. Jos olet epävarma, ota yhteyttä meihin.

Altaan pH-arvo

pH-arvo ilmoitetaan asteikolla 0:sta 14:ään. pH-arvo 7 on neutraali. Jos pH-arvo on alle 7, on kyse happamasta, ja jos se on yli 7, on kyse emäksisestä vedestä. Puutarha-altaan ja akvaarion pH-arvo on normaalisti jonkin verran erilainen päivällä ja yöllä. Tämä johtuu osaksi CO2:n (hiilidioksidipitoisuuden) muuttumisesta, joka puolestaan johtuu kasveista. Päivän aikana pH yleensä nousee, ja yöllä se laskee takaisin normaaliin.

 

pH-arvo on hyvin tärkeä kaikkien altaan ja akvaarion elävien organismien kannalta. Ei ole kyse yksin pH:sta vaan myös siitä, miten se vaikuttaa muihin arvoihin ja tekijöihin.

 

Esimerkki:

KH-arvo vaikuttaa siihen, kuinka suuri puskurivaikutus vedessä on. Matala KH-arvo saa aikaan pH-arvon voimakkaita vaihteluja. Korkea pH-arvo saa aikaan sen, että suhteellisen vaaraton ammonium (NH4+) muuttuu nopeasti paljon myrkyllisemmäksi ammoniakiksi (NH3). Jos veden pH-arvo ylittää 8,3, sinun on tarkastettava ammoniakkipitoisuus säännöllisesti. Akvaarioveden ihanteellinen pH-arvo on 6,8–7,5 ja puutarha-altaan veden 6,5–8,3.

 

Säädä pH-arvoa aina hitaasti, sillä nopeat muutokset voivat olla vahingollisia.

Nitriittiä muodostuu, kun happea tarvitsevat bakteerit hajottavat kalojen ja kasvien jätteitä, syömättä jäänyttä kalanruokaa ja muuta vastaavaa. Nitriitti on kaloille myrkyllistä. Toisenlaiset happea tarvitsevat bakteerit pystyvät vuorostaan hajottamaan nitriittiä paljon vaarattomammaksi nitraatiksi (NO3). Mittaamalla nitriitin (NO2) pitoisuutta saat selville, onko vedessä tarpeeksi bakteereja hajottamaan NO2:ta NO3:ksi samalla hetkellä, kun nitriittiä muodostuu. Tarvittavat bakteerit ovat riippuvaisia esimerkiksi siitä, että suodatinmateriaalissa on tarpeeksi happea, ja hyvästä pumpusta, joka ei pysähdy yöksi. Bakteerit ovat myös herkkiä pH-arvon voimakkaille muutoksille.

 

Säädä pH-arvoa näin:

Saat vakaan pH-arvon käyttämällä Pond balansia tai Koi stabilia. Nämä valmisteet laskevat tai nostavat pH-arvon ihanteelliseksi. Sen jälkeen ne pitävät pH-arvon vakaana. Joskus harvoin voidaan tarvita heti vaikuttavaa ainetta, jollainen on pH-arvon alentamiseen kehitetty Aqua pH.

 

Kovuus:

Kovuus: Akvaarioissa ja puutarha-altaissa sekä veden kokonaiskovuus että karbonaattikovuus ovat tärkeitä. Biologisesta näkökulmasta kokonaiskovuus on tärkein. Kasvit ja kalat sopeutuvat kokonaiskovuuden muutoksiin kohtuullisissa rajoissa. Karbonaattikovuus (KH) on biokemiallisesti erittäin tärkeä, koska se vaikuttaa suoraan happamuuteen (pH) ja hiilidioksidipitoisuuteen (CO2).

 

Kokonaiskovuus (GH):

Kokonaiskovuus on kaikkien veteen liuenneiden, kovuuteen vaikuttavien aineiden summa. Niitä ovat kalsium- ja magnesiumsuolat sekä erilaiset sulfaatit, klooriyhdisteet ja karbonaatit. Kokonaiskovuudessa on kyse siitä, mistä arkikielessä käytetään ilmauksia kova tai pehmeä vesi. Toiset kalat ja kasvit viihtyvät pehmeässä, toiset kovassa vedessä. Se johtuu siitä, että kovuus vaikuttaa solukalvoon, kasvuun, eri suolojen kuljetukseen, kalojen munuaisten toimintaan sekä kykyyn käyttää eri kivennäis- ja hivenaineita. Akvaarioveden ihanteellinen GH-arvo on 6–12° ja puutarha-altaan 7–14°.

Näin tulkitset GH-testiä:

- yksikään GH-testialueista ei ole ruusunpunainen: GH on alle 6°

- yksi tai kaksi testialueista on ruusunpunaisia: GH on yli 7°

- kaksi tai kolme testialueista on ruusunpunaisia: GH on yli 14°

- kaikki kolme testialuetta ovat ruusunpunaisia: GH on yli 21°

 

Jos testialue on osittain värjäytynyt, arvo on puolivälistä. Esimerkiksi yksi täysin ja yksi osittain tai himmeästi värittynyt alue merkitsee, että GH-arvo on noin 10°. Vertaa testialueen väriä putkilon väriskaalaan.

Karbonaattikovuus (KH, puskurivaikutus)

Karbonaattikovuus on mukana kokonaiskovuudessa (GH), mutta lähinnä siinä on kyse erilaisista karbonaattien ja bikarbonaattien suoloista. Koska karbonaatit pystyvät sitomaan vedestä happamia aineita, KH-arvo on puskurivaikutuksen ja happamuuden kannalta tärkeä. KH vaikuttaa suoraan veden pH- ja CO2-pitoisuuksiin, jotka puolestaan ovat tärkeitä erityisesti kasveille. KH-arvolla on taipumus laskea lämpimässä vedessä. Kun vesi on lämmintä, vilkastuneessa biologisessa toiminnassa sitoutuu veden erilaisia karbonaatteja. Jos KH-arvo laskee alle 4°:n, alkaa osa kaloista ja kasveista voida huonosti. Uudessa altaassa KH-arvo on aluksi usein matala. Puskurivaikutuksen kannalta ihanteelliset arvot ovat akvaariossa 4–12° ja puutarha-altaassa 6–14°.

 

Jos KH-arvo ei ole noiden rajojen sisäpuolella, voit lisätä veteen Pond balansia tai Koi stabilia. Näin tulkitset KH-testiä:

Vertaa KH-testialueen väriä putkilon väriskaalaan. Jos väri on puolessa välissä, KH-arvo on puolessa välissä. Jos väri on putkilon väriskaalan mukaan 10°:n ja 15°:n välillä, KH-arvo on lähinnä värin voimakkuudesta riippuen noin 13°.

 

Eloperäisten jätteiden hajoaminen ja biologinen tasapaino

Luonnossa eloperäiset jätteet kuten kalojen ulosteet ja kasvijätteet sekä kuollut eloperäinen aines hajoavat ja tulevat käytetyksi uudelleen. Prosessi toimii kuin kompostissa, jossa mikro-organismit hajottavat jätteet, niin että ne voidaan käyttää uudelleen. Tämä kaikki on osa luonnon kiertokulkua.

 

Jätteet hajoavat ammoniumiksi, sitten nitriitiksi ja viimein nitraatiksi, jota kasvit ja erilaiset bakteerit käyttävät ravinnoksi. Prosessia pitävät yllä erilaiset mikro-organismit. Nitriitin ja nitraatin pitoisuudet kertovat meille hiukan siitä, millainen altaan biologinen tasapaino on. Siitä riippuu, kuinka altaasi tai akvaariosi käytännössä toimii.

 

Nitriitti (NO2)

  Nitriittipitoisuus voi vaihdella kalojen lääkkeiden, antibioottien tai muiden kemikaalien vuoksi. Jos nitriittiä (NO2) on paljon, biologinen hajotus toimii huonosti. Nitriittiarvo ei saa olla korkeampi kuin 0,3 mg/litra Jos nitriittipitoisuus on liian korkea, on tehtävä nopeasti suuri vedenvaihto, ja joskus se on tehtävä monta kertaa. Mittaa nitriittipitoisuus säännöllisesti, ja tarkista, että se laskee hyväksyttävälle tasolle. Liika nitriitti tappaa kalasi nopeasti. Nitriitin lisääntymisen estämiseksi voi olla hyvä lisätä säännöllisesti hajottajabakteereita Mikrostartin ja Biostabilin muodossa.

 

Korkean nitriittipitoisuuden (NO2) syitä

- Altaassa on paljon eloperäistä jätettä. Tarkista, ettei pohjalla ole paljon sakkaa.

- Kaloille annetaan enemmän ruokaa kuin ne syövät.

- Altaassa on kuolleita kaloja tai muita eläimiä.

- Hajottajabakteereja on liian vähän.

- pH-arvot heilahtelevat. Tarkista karbonaattikovuus (KH).

- Suodatinmateriaali on huonoa tai tukossa.

- Veteen on lisätty lääkkeitä.

- Vedessä on liian vähän happea. Tarkista, että pumput eivät mene yöksi pois päältä.

- Puutarha-allas tai akvaario on vastaperustettu ja kaloja ruokitaan liikaa.

 

Näin tulkitset NO2-testiä:

Vertaa NO2-testialueen väriä putkilon väriskaalaan. Jos testialue muuttuu ruusunpunaiseksi, NO2-pitoisuus on liian korkea. Se merkitsee, että NO2 on 0,3–0,5 mg/litra riippuen siitä, minkä väristä altaasi vesi on luonnostaan. Jos väri on voimakas, pitoisuus on lähempänä 0,5:tä, ja silloin on ryhdyttävä välittömiin toimiin. Lue kohdasta Kiireellinen vedenvaihto.

 

Nitraatti (NO3)

Hajotusprosessin viimeinen vaihe on se, kun nitriitti muuttuu nitraatiksi. Kasvit käyttävät nitraattia ravinnoksi, tai se hajoaa hapettomissa olosuhteissa typeksi. Kohtuullinen määrä nitraattia on kaloille vaaratonta. Akvaariokasvit ja puutarha-altaan vesikasvit käyttävät nitraattia ravinnoksi. Jos kasveja on liian vähän käyttämään kaikkea muodostuvaa nitraattia eikä nitraattia poistu vedestä, levien määrä voi lisääntyä. Liialliset ravinteet voidaan akvaariossa ja pienessä altaassa poistaa säännöllisillä osavedenvaihdoilla. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että puolet altaan pinta-alasta tulisi olla kasvien peitossa.

 

Levien torjumisen kannalta sopiva nitraattipitoisuus on alle 25 mg/l. Kalat kestävät ilman muuta 50–100 mg/l. Paras keino vähentää nitraattipitoisuutta on säännölliset osavedenvaihdot. Hanavesi voi joskus sisältää paljon nitraatteja, varsinkin jos se on peräisin maatalousalueelta. Testaa säännöllisesti vesi, jota lisäät altaaseen.

 

Suuren nitraattipitoisuuden syitä:

Kaloja on liikaa, kasveja on liian vähän tai kasvit ovat huonokuntoisia. Osavedenvaihtoja ei tehdä säännöllisesti. Hajottajabakteereilla on huonot olosuhteet. Jos nitraattia on liikaa, vähennä kalojen määrää, ruoki kaloja vähemmän, lisää kasveja tai rakenna biologinen suodatin.

 

Näin tulkitset NO3-testiä:

Vertaa testialueen väriä putkilon väriskaalaan. Jos väri on puolivälissä, arvo on puolivälissä. Jos väri on 10:n ja 25 mg:n välillä, arvo on värin voimakkuudesta riippuen noin 20 mg/l.

 

 

.